Kuulumisia...

Ei meinaa olla aikaa edes päivitellä blogia kun kaikki aika menee koiramaisissa jutuissa:). Otto kasvaa kohisten - siitä tulee varmaan jättiläinen tassuista päätellen :D. On varsinainen elohiiri ja myöskin aika pippurinen välillä. Toisaalta taas herkkä ja halailtava "mamman mussukka". "Tottelevaisuuskoulutus" keskittyy lähinnä Oton kohdalla luoksetuloon, perusasentoon, maahan menoon ja istumiseen. Näppärä pikkumies joka tekee ihan mitä vain ruuan vuoksi:). Myös näyttelyesittämistä olisi tarkoitus leikin varjolla ruveta harjoittelemaan - ja nimenomaan seisomista että ei kehässä aikanaan menisi istumiseksi.

Sulon kanssa on läpikäyty nyt toiset tokon AVO kokeet. Paikallaolosta on nyt muodostunut todella iso ongelma. Kun poistuin kokeessa piiloon niin lähti heti kävelemään perään. Eli paikallaoloissa otetaan askel taaksepäin ja koiralle lisää varmuutta. Itse kun jännitän niin viestitän kai koiralle samalla, että ei todellakaan kannata jäädä sinne makaamaan - tilanteessa on jotain vaarallista...Muuten liikkeet menivät loistavasti. Sulo teki todella hyvällä asenteella töitä ja itse olin melko rento paikallamakuun epäonnistuttua. Pisteitä 157,5 ja AVO2. Loppujen lopuksi ykköstulos jäi todella pienestä kiinni - hypyssä käsky piti toistaa, Sulo meinasi lähteä ekalla käskyllä, mutta kun ei ollut varma niin jäi odottamaan lisäohjeita... Ilman toista käskyä pisteitä olisi kertynyt yli 160... Jossitellahan voi vaikka maailman tappiin, mutta tokoilu-urahan päättyy aika lyhyeen jos paikallaoloon en keksi parannusta :(.

Jotain hyvääkin:  lauantaina käytiin Sulon kanssa taippareissa ja läpi meni :). Nyt sitten siitä valion arvosta puuttuu enää ne 3 sertiä :D. Haku ja vesiosuus menivät hyvin, jäljen kohdalla Sulon ihmisjäljen ajo kostautui ja ajoi selkeästi ihmisjälkeä, meinasi jättää kanin lopussa noteeraamatta kokonaan. Pienellä tuomarin ohjeistamalla avustuksella noteerasi sitten kaninkin kiinnostuneesti haistellen. Oton kohdalla otan kokemuksesta opikseni ja opetan myös "raatojäljen" ihan erikseen.